Sen kunniaksi että tänään on ollut lauhempaa, olenkin ulkoillut hieman enemmän.
Illalla oli tosi mukava keli ja saatiin vielä kaverista koirinee seuraa ulkoiluun. Jotta reissu ei ihan lörpöttelyksi mennyt niin vihdoinnkin sain jonku katsomaan harjoitteluani ja kommentoimaan sitä - on se vaan niin silmiä avartavaa kun joku vieressä oikeasti puuttuu virheisiin tai tekemisiin! Taas sai vähän ajattelemisen aihetta.
Asiasta ihan kukkaruukkuun. Mulla kun on tuollainen pitkäsäärinen koira, joka hankeen hypätessään vielä näkyy sieltä hangesta - ainakin selkä ja pää - miten ihmeessä ihmiset joilla on pienemmät otukset löytävät koiransa, jos ne ovat irti hangessa? Olisipas kiva tietää millaisia keinoja ja konsteja on käytetty koirien noukkimisissa :)
Lumen tuloa ei näemmä tänä talvena voi estää. Itse olen kovasti talvi-ihminen ja nautin näistä lumisista maisemista eikä mua haittaa vaikka sitä olisi kuinka paljon. Eikä haittaa pakkanenkaan, mutta rehellisyyden nimissä pitää kyllä sanoa että oli niiiiin ihanaa kun tänään oli lauhempaa ja pystyi oikeasti tekemään ja olemaan koiran kanssa ulkona! Hieman kyllästytti ne -20 asteen pakkaset kun koirakin vaan nosteli tassuja kävellessään... tosin lisää moisia kelejä kuulemma on tulossa.
Ja koska tämä talvi ei tunnu taittuvan, näyttää myös siltä, että treenikausi ulkona alkaa harvinaisen myöhään. En ole vielä uskoltanut tehdä edes kenttävarauksia, vaikka kursseja olenkin jo suunnitellut, kun pakkasta ja lunta riittää. Sisätilojakin kyselin, vaan ovat peijakkaat kyllä niin kalliita ettei millään pysty niitä vuokraamaan. No pitää katella jos tuossa maaliskuussa saisikurssit aloitettua...
Tiedossa muuten mm.
- perustottelevaisuus koulutusta
- ohituskurssia
- hajuerittelyä
No, jos kelit sallii niin huomennakin mennään treenaten ulkona. Mutta jos tulee kovat pakkaset me jatketan sisätreenejä, joista erottelu on ollut yksi aihe ja toisena on valojen sammutus ja päällelaitto. On se naksutin oiva väline :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti