Koiran loimet

Nyt kun on ollut niin kova talvi, että lunta on riittänyt pakkasen kera oikein roppakaupalla, olen paljon miettinyt noita loimia mitä koirille myydään.

Loimia on kyllä joka lähtöön, mutta on kyllä yksi joka on mielestäni yli muiden nimittäin back on track -loimi. Se pitää koiran kyllä tosi lämpimänä ja kattaa koiran isot takalihaksetkin hyvin. Iso plussa muiden ominaisuuksien lisäksi on kyllä se, ettei se ole ollut meillä vielä kertaakaan sähköinen! Sebu laittaa ko loimen mielellään päälle ja pois, kun ei tarvitse pelätä sähköiskunsaamista.

Meillä oli saman valmistajan patjakin, mutta siihen Sebu ei mieltyny ja se on nyt paremmassa kodissa kovassa käytössä.

Tuosta Back on Track loimesta ihmettyttää vaan se, että miksi ihmeessä se katsotaan dopingin verrattavaksi tuotteeksi joissain maissa? Kysehän on kuitenkin koiran hyvinvoinnista ja lihasten huollosta. Eikä siinä mitään aineita sysätä koiran tai minkään muunkaan eläimen elimistöön.

Toivottavasti pian mm. Hurtta valmistaisi loimia talveksi, jotka eivät olisi täyttä keinomatskua ja näin todella sähköisiä. Pidän ko firman loimista noin muuten kyllä - ja se veden ja lumenpitävyys on kyllä todella hyvä! Tota vedenpitävyyttä en muuten tuosta BoTista tiedä, kun en ole sitä koskaan sateella pitänyt koiralla päällä.

Koirankoulutuksen hinta

Surffailin tässä hieman netissä - katselin kursseja ja koulutuksia, joihin voisin koirani kanssa osallistua :) Mutta sitten siinä suffaillessani katselin hintoja, kun koiran kanssa haluaa harrastaa tai osallistua koulutkseen pennun kanssa... ja pöyristyin! Kun yhden koulutuskerran hinta alkaa olla 20 tai yli 30 eur niin eikö se ole aika paljon? Kuitenkaan kyse ei ole yksityisopetuksesta... No mun mielestä tuo hinta on jo todella uskomaton, enkä tiedä kenellä on oikeasti varaa maksaa noin paljon koulutuksesta - mulla ei ainakaan olisi (tai pitäis säästää pitkä penni hyvissä ajoin ennen maksua). Ja kun kouluttajanakaan ei ollut mikään "guru" tai maailman nimi niin apuva sanon minä! Ilmeisesti näitäkin löytyy joilla varaa on :) Hyvä niin tietenkin :D

Mutta mutta.... Onko niin että tänä päivänä täällä eritoten pääkaupunkiseudulla koirankouluttamisesta tai koiran kanssa harrastamisesta on vaan maksettava huimia summia? Onko millään mitään rajaa tai kattoa?
Jos tätä blogia nyt lukee joku sellainen, joka haluaisi kommentoida niin mielelläni kuulisin, että missä menee raja - milloin olisit valmis maksamaan koulutuksista minkäkin verran? 

Mä itse olen valmis maksamaan, kun tiedän mitä rahoilleni saan vastineeksi - eli kun tiedän, että kouluttaja on mitä todennäköisimmin sellainen, joka vastaa odotuksiani. Mutta kyllä tällöinkin katson tarkkaan kuinka paljon opetusta ko hintaan sisältyy ja miten paljon siinä sitten koulutetaan minua ja meitä koirakkona. En nyt ihan jostain vartin / puolen tunnin omasta koulutuksesta suostu maksamaan ihan maltaita!!!

Ja mitä tulee odotuksiin - kukaan ei ainakaan multa ole koskaan kysynyt että "miten sä koulutat". Eli kurssille tullaan tietämättömänä siitä millaisia metodeja käytän - ellen sitten itse ota asiaa puheeksi kuten yleensä puhelimitse otankin.

Ja tuli tässä mieleen sellainenkin että onko niin että jos hinta on korkeampi - korkea, tarkoittaa se automaattisesti myös tasokkaampaa koulutusta? Onkohan näin oikeasti?

Ymmärrän toki sen että kurssit maksavat, koska kyllähän se itsensä kouluttaminenkin maksaa. Jotta voi auttaa toisia mahdollisimman hyvin, on myös kouluttauduttava. Niin ja tilatkin maksavat; kentät, hallit, erikoistilat jne. Mutta eikö millään ole mitään rajaa?

Ihanaa kevättä!!!

Viime viikonloppu antoi sitä parastaan!!! Niin ihana ystäväni aurinko paistoi koko viikonlopun ja kirvoitti mielen mitä parhaimpiin lukemiin :)

Eikä siinä vielä kaikki, että mieli oli hyvä, vaan lisäksi tuli oltua ulkona todella paljon ja tapailtua ystäviä - vaikkakin osa jäi vielä paremmin tapailematta, mutta siihen tehdään korjausliike hetimmiten! Joten Maritta ja mustikset tulossa ollaaan :)

Käytiin jäälläkin lauantaina - sieltä en muistanu ottaa kuvia vaikka kamera oli taskussa. Harmin paikka! Jäällä oli kivaa kun hanki kantoi pääosin - joskus jalka humpsahti hieman syvemmälle ja sieltä löytyi vettä! No onneksi oli gore kengät niin ei sukat kastunu :)

Metsälenkillä sunnuntaina nähtiin Johanna ja Bono dobberi poika - saivat pojat sitten yhdessä nuuskia polkuja :)

 

Tässäpä kuvassa Sebu nauttii ulkoilusta - vaikka tassut harottaa ettei vaan uppoais hakeen ja silmät on kiinni, että lumi ei pärsky silmiin :) Oli varmaa silläkin kivaa kun auriko lämmitti mukavasti turkkia! Otin tuon hienon otoksen tuolta metsän siimeksestä jossa kävimme lenkkeilemässä eilen. 

Iltasella kotimatkalla käytiin vielä teellä Lipen luona, Sebu sai arvokasta naisseuraa Nannista ja hieman tutustua myös rotkula poikaan Boboon :) Nyt sitten innokkaana odotellaan että Bobo hieman kasvaa että pojat pääsevät leikkimään.

Ihanaa kevättä!!!

Rotumääritelmä - mitä varten se on olemassa?

Taannoin sain ilon ja kunnian osallistua hyvin mielenkiintoiseen keskusteluun siitä, mitä koiranjalostus tänä päivänä on - mitä koirien kasvatus ns. kenneltoiminta oikein ajaa takaa ja mikä yhteys tällä kaikella on rotumääritelmän kanssa?

Monessa mielessä koiraharrastaminen on ihmisille intohimo, halu tehdä ja harrastaa koirien parissa. Tästä syystä useat ihmiset tekevät vapaaehtoista ja talkootyötä eri rotujärjestöissä, yhdistyksisä ja seuroissa. Sitten on niitä, jotka ovat tehneet siitä busineksen - toiset sen vuoksi, että näin kattavat omia kulujaan kun kehittävät omaa tietämystään ja toiset taas ihan muista syistä.

Mietin, että miksi koiran jalostus ei ole intohimo vaan lähinnä business, jolla rahastetaan ihan sikana! Niin ja paras business tällä hetkellä on ne pienet sekarotuiset ja rodulliset taskukoirat, jotka kuulemma maksaa 2-3 tonnia! Käsittämättömiä hintoja - ja hei, mulle voi antaa tuon rahan niin saisin sillä jo melkein tarvitsemani tila-auton ;D

Mitä varten meillä on rotumääritelmä, jota ei noudateta? Ja jos joku nyt rohkeaa väittää että joo noudatetaan - niin hyvää päivää! Mä en usko alkuunkaan että näin on - näkyyhän se meidän eri rotujen kirjossakin!!! Ja hei - on poikkeuksia, mutta ne on NIIIIN harvinaisia! Näille poikkeuksille sitten onkin tärkeää se rotu ja sen oikeanlainen käyttö, kun näyttelytittelit tai pennusta saatava rahallinen korvaus.

Nostan hattua eräälle rotujärjestölle, joka on aloittanut todella hienon työn rodun pelastamiseksi. Tarkoitus on saada tämä rotu näyttämään ja olemaan sitä mitä rotumääritelmäkin määrittelee! Jos jokaisella rodulla olisi tällainen "sertifikointi" järjestelmä, joka samalla valvoo pentueita ja niiden määriä - mä todellakin hankkisin pentuni kasvattajalta joka on moiseen sitoutunut!