Kirjotelmia ja ajatuksia harrastuksista, elämästä.

Hyödyllistä vai täyttä puuta heinää - päätä sinä. Minä tyttö vain kirjoittelen!

tiistai 30. elokuuta 2011

Testiin kouluttautumista tietäen tai tiedostamatta


Kesän aikana olen käyttänyt koirani sekä luonnetestissä että MH kuvauksessa. Luonnetestiin menin uteliaisuuttani: halusin nähdä millainen testi on ja miten koirani sekä minä testissä ns. pärjätään. MH kuvaukseen menin samoista syistä, mutta lisäksi kiinnosti testin osa-alueet (en ollut koskaan ko testissä ollut tai nähnyt) sekä tulos tai löydökset verrattuna aikaisemmin tehtyyn luonnetestiin.

Testien tulokset olivat erittäin hyvät ja varmasti sellaiset mitä monet haluavat koiralleen. Iloinen olin minäkin tuloksista, mutta tiedostin myös, että saatu tulos ei ollut koko totuutta.
Jos kuvitellaan tilanne A:
Koiran kanssa ei kauheasti mitään harrastella, mutta tehdään jotain perusjuttuja; käydään lenkillä asuinalueen lähistöllä ja toisinaan metsässä, käydään vaikka näyttelyissä (doggien yleisin harrastus uskoisin) ja muutoin oleillaan kotona.
Ja sitten tilanne B:
Koiraa käytetään normilenkeillä joista suuri osa on metsälenkkejä. Koiran kanssa harrastetaan aktiivisesti lajeja, joissa koira kuulee kokoajan eriliaisia ääniä (rakennusäänet, pillit, ulinat, hälytysajoneuvot, räiskettä jne), laukauksia sekä "pelissä" on mukana aina myös maalihenkilöitä. Lisäksi koiraa saa palkaksi leikkiä ja ruokaa. Muutoin oleillaan kotona.

Kumpi koira oppii reagoimaan erilaisissa tilanteissa ja olemaan välittämättä räminöistä, laukauksista, reagoimaan hillitysti tai luottavaisesti yllättäviin tilanteisiin? Uskoisin että koira B.

Niinpä uskon vahvasti että eri osa-alueet luonnetestissä on opetettavissa koiralle toivotun mukaisiksi. Tämän voi tehdä ihan tiedostaen tekemällä tilanteita, joissa koiran kanssa treenataan tai kuten meillä, tiedostamatta. Mitä useammassa koira on mukana, mitä enemmän se on erilaisissa paikoissa, mitä enemmän sen kanssa tehdään erilaisia asioita sen paremmin se kehittyy, sen tapa olla ja reagoida/olla reagoimatta kehittyy jne.

Eli testit voivat olla mukavia, niissä voi olla ihan kiva käydä ja tyydyttää omaa uteliaisuutta, mutta tuloksia ei kannata ottaa kovin vakavasti ja absoluuttisena totuutena. Mielenkiintoista on se, että mikäli koira on kuvattu / luonnetestattu se muuttaa mm. koiran vakuutusarvoa ja siitä tulee merkintä kennelliitossa oleviin koiran tietoihin. Miksi näin? Mitä merkitystä tällä on, kun testin tulos on enemmän tai vähemmän oppimisen tulos?




sunnuntai 21. elokuuta 2011

MH kuvaus 6.8.2011

Nyt on sitten käyty MH:ssa kuvauttamassa Sebun luonne. Testi oli 6.8. Espoossa, Oittaalla. Aika moinen munkki kävi, että päästiin kuvaukseen! Olikohan syynä lomat vai hinta, mutta saatiin yllättävän helposti testipaikka! Mukana oli monta muutakin tuttua koirakkoa, joiden testejä oli kans kiva seurata!

Ennen tätä kuvausta, mietin kovasti mitenhän se tulee menemään. Yritin etukäteen arvioida tai miettiä mahdollista testitulosta, mutta tulin tulokseen, ettei kai se ihan metsään voi mennä luonnetestin perusteella ainakaan...kai :) No eihän se sitten mennytkään.

Järjestäjänä toimi Helsingin Vetokoirakerho ry, HVK ja kuvauksen suorittivat testaajat Riitta Liimatainen ja Kai Tarkka, testiohjaajana Anne Juppi ja vastaavana toimitsijana Erja Valkola. Hauskaa oli kuulla, kun eräs toimitsija sanoi mulle että "Me ollaan niin kovin odotettu tätä doggia", siis ihan positiivisessä mielessä siis näin sanoi. Niihän se on, että kun doggin kanssa touhuaa, harrastaa ja erilaisiin juttuihin menee niin se kyllä usein herättää ihmisissä hieman uteliaisuutta :)

Nyt kun olen käynyt koirani kanssa sekä LT:n että MH:n niin väittäisin, että MH on koiralle kyllä huomattavasti raskaampi kokemus. MH kuvauksessa koiran testiaika on huomattavasti pidempi, testit henkisesti varmasti raskaampia ja vielä kun yllätys, ääniherkkyys ja aaveet ovat aivan peräkkäin. Nämä ovat kestoltaankin (ainakin aaveet ja haalari) ehkä hieman pidempiä kuin vastaavia asioita testaavat osa-alueet LT:ssä. Etäleikkikin voi toisille koirille olla aika haasteellinen, ehkä uhkaavakin.

No onneksi Sebu ei ollut oikein "pelotteluista"moksiskaan, reagoi toki haalarilla, kun se nostettiin ylös (niiasi), räminällä se myös huomasi räminän, mutta meni heti katsomaan eikä sen koommin välittänyt ohituksissa koko vekottimesta, aaveilla oli puolustava (haukkui, nosti karvat, halusi puolustaa, ei yrittänytkään peruuttaa taaksepäin tai lähteä pois paikalta pakoon ja meni hyvin sitten aaveita katsomaan. Ja voi sitä riemua kun huomasi niiden aaveiden olevan ihmisiä :) Testaajan sanoin "Yritettiin sitä pelotella, muttei me oikein saatu siltä mitään reaktiota aikaiseksi" :)  Oli kiva tietenkin testaajalta kuulla, että koira on sosiaalinen, joka testattiin monessa kohtaa. Takaa-ajoon Sebu lähti todella innokkasti. Testaaja sanoi, että taisi olla kesän parhaat tajaa-ajoonlähdöt! Testaajan loppukommentti oli että "Peloton, hyvä hermoinen ja palautuu nopeesti, ainakin sen mukaan mitä me tässä nähtiin ja toimintakykyinen." Mikä tärkeintä tai parasta Sebulla oli äärimmäisen kivaa ja sillä oli ihan oma show :) "Sebun päivä linnanmäellä", kuten kaverini sanoi :D
Harmi, ettei ole yhtään still kuvia. Testi on videolla kyllä...joten pitää tutkia josko niistä sais vaikka otettua jotain stillejä jossain vaiheessa.

Tässä osa-alue tulokset:
1a. KONTAKTI Tervehtiminen - 4 Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b. KONTAKTI Yhteistyö - 3 Lähtee mukaan, mutta ei ole kiinnostunut TO:sta" (TO=testiohjaaja)
1c. KONTAKTI Käsittely - 3 Hyväksyy käsittelyn

2a. LEIKKI 1 Leikkihalu - 4 Leikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinen
2b. LEIKKI 1 Tarttuminen - 3 Tarttuu esineeseen viiveellä tai etuhampailla
2c. LEIKKI 1 Puruote ja taisteluhalu - 4 Tarttuu heti koko suulla, vetää vastaan kunnes TO irrottaa

3a. TAKAA-AJO - 4 Aloittaa kovalla vauhdilla päämäärähakuisesti, pysähtyy saaliille
3b. TARTTUMINEN - 5 Tarttuu heti saaliiseen, pitää sitä suussaan vähintään 3 sekuntia
3b. TAKAA-AJO 2. kerta - 4 Tarttuu heti saaliiseen, mutta irrottaa
3b. TARTTUMINEN 2. kerta - 5 Tarttuu heti saaliiseen, pitää sitä suussaan vähintään 3 sekuntia

4. AKTIVITEETTITASO - 3 Tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja
5a. ETÄLEIKKI Kiinnostus - 2 Tarkkailee avustajaa, välillä taukoja
5b. ETÄLEIKKI Uhka/aggressio - 1 Ei osoita uhkauseleitä"
5c. ETÄLEIKKI Uteliaisuus - 5 Saapuu avustajan luo suoraan ilman apua
5d. ETÄLEIKKI Leikkihalu - 4 Tarttuu, vetää vastaan, voi irrottaa ja tarttua uudelleen
5e. ETÄLEIKKI Yhteistyö -  3 On kiinnostunut leikkivästä avustajasta

6a. YLLÄTYS Pelko - 3 Kyykistyy ja pysähtyy
6b. YLLÄTYS Puolustus/aggressio - 1 Ei osoita uhkauseleitä
6c. YLLÄTYS Uteliaisuus - 3 Menee haalarin luo, kun ohjaaja seisoo sen edessä
6d. YLLÄTYS Jäljellejäävä pelko - 2 Pieni niiaus tai liikkumisnopeuden vaihtelu jollain ohituskerralla
6e. YLLÄTYS Jäljellejäävä kiinnostus - 1 Ei osoita kiinnostusta haalariin

7a. ÄÄNIHERKKYYS Pelko - 3 Väistää kääntämättä pois katsettaan
7b. ÄÄNIHERKKYYS Uteliaisuus - 5 Menee räminälaitteen luo ilman apua
7c. ÄÄNIHERKKYYS Jäljellejäävä pelko - 1 Ei minkäänlaisia liikkumis-nopeuden vaihteluita tai väistämistä
7d. ÄÄNIHERKKYYS Jäljellejäävä kiinnostus -1 Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan

8a. AAVEET Puolustus/aggressio - 3 Osoittaa useita uhkauseleitä
8b. AAVEET Tarkkaavaisuus - 4 Tarkkailee aaveita, lyhyitä taukoja
8c. AAVEET Pelko - 2 On enimmäkseen ohjaajan edessä tai sivulla, pientä välimatkanottoa
8d. AAVEET Uteliaisuus - 4 Menee katsomaan, kun ohjaaja on edennyt puoleenväliin
8e. AAVEET Kontaktinotto aaveeseen - 4 Ottaa itse kontaktia avustajaan

9a. LEIKKI 2 Leikkihalu - 4 Leikkii - aloittaa nopeasti ja on aktiivinen
9b. LEIKKI 2 Tarttuminen - 5 Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista

10. AMPUMINEN - 1 Ei häiriinny, havaitsee nopeasti ja sen jälkeen täysin välinpitämätön


Eli edelleen hyvä harrastekoira, oikealla polulla ollaan :)
Suurkiitokset Miralle ja Sarille videoinneista!!

perjantai 19. elokuuta 2011

Aika se vaan vierähtää

Huomasin, että oli mennyt palttiarallaa kuukauden päivät että blogi on ollut päivittämättä. Tämä taitaa vain kertoa sitä, että kiirettä on pitänyt :)

No toden totta, niin on pitänyt. Meillä on keskitytty rauniokokeen suorittamiseen ja siihen treenailuun - kokeesta kirjoitinkin aikaisemmi, joten voit lukea sen täältä blogistani halutessasi.

Toinen asia, mitä on tämän "hiljaisuuden" aikana touhuttu on se, että kävimme hakemassa arvostelun MH kuvauksesta Espoossa elokuun alussa. Tästä on tulossa juttu, kunhan saan kirjotettua sen :) Aloitettu on, muttei vielä valmistunut...

Mitäs muuta on sitten... no tulollaan on nyt elokuussa käyn jälleen kurssittamassa itseäni - ilman koiraa! Nimittäin Vapepan järjestämälle kurssille olen menossa opettelemaan Taajamaetsintää. Koskaan ei voi osata liikaa etsintätaitoja - pitäisi vain aina harjoitellakin niitä, ettei opitut ja opetellut taidot pääse unohtumaan - sama kuin ensiaputaidot!

Lisäksi on jälleen koulutustekniikan kurssi myös elokuussa, eli kanat saa taas "kyytiä" ja oppivat uusia temppuja :) Toivon, että saisin tästäkin kirjoitettua jonkin jutun kunhan olen sen kurssin taas käynyt. Olen melko varma, että tuon viiden päivän kurssin jälkeen olen hakannut päätä taas seinään kerran jos toisenkin, onnistunut ja miettinyt ja mennyt metsään ja miettinyt ja onnistunut... Joten mahdan olla melkoisen väsyny kun kotiin sieltä tulen :) Onneksi Tommyn ja Jaanan seurassa on niin älyttömän mukavaa ja rentouttavaa olla, ettei sitä väsymystä edes taida huomata kun vasta nukkumaan mennessä!

No sittenhän on tietenkin tulossa myös Espyn syksyleiri syyskuussa, tällä kertaa suuntaamme kulkumme Vahermaan, Pusulaan. Leirin pääteemana on haku ja mietinnässä onkin parin päivän treenisuunnitelma... keskittyiskö vaan moottorin kehittämiseen, kestävyyteen vaikko ilmaisuun... kas siinäpä pulma! Ei sillä, viime hakutreeneissä koira "lähti kyllä ihan lapasesta" eli oli niin innokkaana menossa pistoille että vei melkein mut perässään maata viistäen ;)

Meidän hakuryhmä tulee järjestämään hakukokeen (pimeä), johon lupauduin ratamestariksi :) No meitä on onneksi kaksi untuvikkoa opettelemassa tätä hommaa. Tehtävänämme on mm. etsiä nyt ensin ne metsät, käydä ne läpi testaajan kanssa, tehdä merkkaukset ennen koetta, tarkistaa rokotukset, seurata kokeessa koirakoita testaajan kanssa jne. mitä lie kaikkea... No tekemällä oppii ja into onkin kova oppia! Lisäksi tietenkin vielä raunioryhmän rauniokokeen järjestelyihin osallistuminen, sekä raunioryhmän hakukokeen järjestelyihin osallistuminen.

Eli näin se vaan on, että touhua riittää ja kyllä sitä lukemistakin taas pulpahtaa jossain vaiheessa!






torstai 18. elokuuta 2011

Läpi meni!!! Soveltuvuuskoe nimittäin :)

Keskiviikkona 17.8. oli vihdoinkin se päivä, jolloin Sebun kanssa suuntasimme kulkumme Espyn järjestämiin Suomen pelastuskoiraliiton raunioiden soveltuvuuskokeisiin radallemme Oittaalle. Olen pidemmän aikaa jo vain lykännyt asiaa ja nyt oli ilmeisesti aika kypsä ottamaan "härkää sarvista".

Koetta varten kyllä treenattiin hyvinkin tehokkaasti erityisesti telineitä ja tarkemmin sanottuna ns. kanaparrua suorituskuntoon. Kanaparru tuotti meille aikamoisia haasteita, koska siinä on niin pirun pieniaskeliset ja kaposet portaat. Kanaparrun puomiosuus puolestaan ei ole tuottanut haasteita ja se menee miten päin vain - ellei vauhtia lasketa moiseksi :). Mutta ne portaat... Kuten sanottu portaita treenattiin ihan tavattomasti ja sainkin eräältä kouluttajaltamme Juhalta erinomaisen neuvon, jota käyttäen sain Sebun opetettua nopeasti kapuamaan portaikot innolla, muttei kuitenkaan holtittomasti. Tästä oivasta vinkistä olenkin Juhalle kovin kiitollinen!

Uskoin, että koira pystyy hakemaan ongelmitta; se ei reagoi häiriöhajuihin (ruoka, vaateet), meteliin, ampumisiin, kolistajaihmisiin tai savuun. Uskoin, että hallinta on meillä kunnossa; Sebu odottaa kauniisti tervehtimistä, antaa tutkia tassut ym., seuraa tai kulkee yhdessä sivulla, pysyy paikallaolossa ja tulee radalle hallitusti. Hallittavuuden haasteellisin osa oli mielestäni se, että se pysyy irti vielä vieressäni lähetykseen asti eikä varasta radalle...
Ketteryydessä ns. L-putken ajattelin olevan helppo nakki - sehän on menty useasti lähettämällä läpi, mutta teline, kanaparru, olisi meidän kompastuskivi. Päätin, että testaajalle ilmoitan ettei koira ilmaise, koska sen ilmaisu ei ole vielä 100% varma ja tiedän muutenkin jos se on maalimiehellä.

No miten meillä sitten menikään?
Käsiteltävyys otettiin heti alkuun ja sehän meni ihan ongelmitta. Sebu odotti kauniisti sivulla istuen muiden kanssa kaunissa rivissä ja kun käsittely alkoi antoi tutkia tassut ja kosketella, no nämä ei ole koskaan olleet ongelma. Olimme ensimmäinen radalle tuleva koirakko, seuraaminen tietä pitkin aloitettiin testaajan merkistä ja koko seuraaminen meni todella hienosti. Itse havaitsin koirassa kyllä laukausten (erityisesti jälkimmäisen) jälkeen pientä hidastamista, mutta korjasi itse tilanteen hyvin pian.
Paikallaolossa koira pysyi ongelmitta ja odotti rauhassa milloin tulen hakemaan sen hommiin. Tästä testaaja sanoikin, että se oli hyvä ja ettei sen olisi tarvinnut olla edes kiinni (Sovessa koira saa olla kiinni sekä seuraamisessa että paikallaolossa). Laitoin sen "varmuuden vuoksi" kiinni, vaikka kaikki harjoittelut paikallaolossa ja seuraamisessa on aina tehty irti ollessa.

Alueena olivat keskikasa ja kolmostalo, ilman Tean tornia. Ajattelin, että yksi maalimies on varmasti talossa kun alue oli suhteellisen pieni ja keskikasalla 3 maalimiestä olisi liian lähekkäin. Tein suunnitelman, että kierrän ensin alueen rajat eli sanoin että "käydään ensi keskikasa ja kierrän sen, sen jälkeen talon ja lopuksi vielä jos tarvetta halkaisen keskikasan". Tässä vaiheessa testaaja naurahti ja ilmoitti suunnitelmani olevan "outo" tosin hän ei käyttänyt moista sanaa, mutten muista ihan tarkkaan mitä sanaa siinä käytti :) No, en antanut sen häiritä. Lähdin tekemään suoritusta, hain koiran paikallaolosta, tulimme radalle hallitusti ja kun päästin pannan kaulasta, sain koiran pysymään hienosti vierellä ja lähetys onnistui ilman varastamista! Kiersin itse keskikasan reunoja ja koira kiersi reunoja mun kanssa = virhe nr1 -> olisi pitänyt ohjata liikkeellä koiraa keskikasalle. No kiersin rajaa ja koira hakeutui alakasan päälle ja jopa pellon puolelle kasaa -> hajut ilmeisesti menivät keskikasalta sinne kun tuulen virta oli siihen suuntaan. Kutsuin koiran takaisin ja suuntasimme taloille. Tässä vaiheessa olisi ehkä voinut muuttaa suunnitelmaa ja tutkia se keskikasa... Talot kiersimme alakautta ja koira sai hajun talon yläpuolella, kiiveten kaltevaa seinää tarkistamaan hajunlähdettä. Jatkoimme kulkua talon päähän, josta jälleen talon alapuolelle, jossa koira kävi tarkistamassa talon sisältä hajun lähdettä. Sebu kävi siellä pariin otteeseen, jolloin nostin käteni ja ilmoitin että maalimies on tässä lähellä. Pyydettiin tarkennusta ja teimme tarkennukset ja voilà maalimies löytyi aukon vieressä olevasta roskiksesta - Sebu ilmaisi maalimiehen haukkumalla :)
Sebua ei meinannu saada pois maalimieheltä, kun jäi odottamaan palkkaa - en ole kertaakaan itse palkannu koiraa treenissä, joten ihan hyvä oli nähdä ettei se sieltä ihan helpolla näemmä poiskaan tule! Jatkoimme matkaamme keskikasan talojen puolelta, josta Sebu saikin heti hajun maalimiehestä ja sukelsi bunkkeriin. Jälleen heti antoi pari haukkua, jolloin nostin käteni ja ilmoitin koiran olevan maalimiehellä :) En tiedä kuinka monta minuuttia käytimme, mutta koeaika oli 10 min. max. ja sitä aikaa emme kuitenkaan kokonaan käyttäneet. Sovessa ei tarvitse nostaa kaikkia kolmea maalimestä, vaan kaksi riittää.

Ketteryys: L-putkeen lähetin koiran ja se lähtikin hyvin. Menin odottamaan toiseen päähän ja ihmettelin kun koiraa ei kuulunut. Se oli sitten jossain vaiheessa päättäny että käännynpä takaisin :( No ei muuta kuin uudelleen lähetys ja sovessa sen saa avustaa läpi, joten hihkasin sitten sitä toisesta päästä jolloin tämä onnistui. Eli se minkä luulin olevan vahvan tekikin tepposen kokeessa. Seuraavana oli sitten se murheenkryyni, eli kanaparru. Ohjasin Sebun portaille, tuin sitä olemalla portaiden lähettyvillä ja kuinka ollakaan poikahan kiipesi näppärästi ja rauhallisesti portaikon ylös, puomit alas ja teki näin nappisuorituksen :) noin parin viikon mietintätauko (emme siis treenanneet telinettä ollenkaan) ennen koetta teki varmaankin terää!

Itseäni jännitti kyllä jonkin verran ennen koetta,  hieman myös kokeen aikana mikä näkyi selkeästi mun liikkumisessa, koiran ohjaamisessa tai ohjaamattomuudessa. Yritin innostaa koiraa ehkäpä turhaankin hokemalla sille muutamaan otteeseen "missä on / missä ukko" - tästä tuskin oli hyötyä... samoin erehdyin hieman huitomaan käsiäni ja näin ohjaamaan koiraa - olisi pitänyt tehdä vain keholla, jolloin tulos olisi ollut tehokkaampi.

Koiran työstäessa hajuja pysähdyin ja annoin koiralle rauhan tehdä työtään. Tästä sainkin palautteessa hieman kommenttia, että olisi pitänyt liikkua paremmin myös koiran työstäessä hajua. Tämä on ehkä se kohta jossa olin eniten testaajan kanssa eri mieltä, sillä Sebu koirana on sellainen että jos mä liikun se liikkuu mukana ja näin se voi jopa keskeyttää saamansa hajun työstön koska "ilmeisesti ko haju ei ole työstön arvoinen kun kerran matka jatkuu". Niinpä kyllä jatkossakin, kun koira työstää hajua annan sille rauhan tehdä sen ja jos ko kohdasta ei ilmaisua tule, niin lähdemme tarkentamaan kiertämällä kohdetta samalla metodilla. Muutoin olen kyllä testaajan kanssa samaa mieltä, että oma liikkeeni olisi pitänyt olla parempaa eikä niin jämähtänyttä mitä se oli. Jännityksellä oli varmasti osuutta asiaan, mutta olen tiedostanut tämän ongelmani jo aikaisemminkin. Peruskoetta varten on pystyttävä oppimaan parempi liikkuvuus!!!
Alueen läpikäyntisuunnitelma vaikutti tosiaan enemmän hakusuunnitelmalta kuin rauniosuunnitelmalta. En tosin itse pitänyt sitä hulluna ja huonona, jos vain olisin oikeasti ohjannu koiran keskikasalle enkä olisi antanu sen juoksennella siellä missä minä kuljin. Mutta kyllä nuo testaajat ja kokeneemmat immeiset varmasti oikeassa olivat siinä, että olisi ensin kannattanu käydä keskialue kokonaan kunnolla ja sitten vasta siirtyä taloihin. :) Point taken :D

Koira sai ihan hyvät arvostelut jopa liikkumisesta, vaikka mun mielestä se ei edes liikkunu niin kuin yleensä :) sekä maininnan siitä että "sehän jopa ilmaisi" mistä olin itsekin tyytyväinen.

Kokeiden tarkoitushan on myös kertoa, mitkä asiat ovat vielä kesken tai vaativat kehitystä ja tässä tapauksessa kyllä kaikki kehittäminen suuntautuu ohjaajaan! Paljon tuli mietittävää ja hyvä näin! Joka tapauksessa olen ylpeä tästä saavutuksesta ja erityisesti koirastani!!!

Kiitokset testaajalle Miisalle hyvästä ja suorasta palautteesta sekä hyvin tehdystä kokeesta!
Marikalle kiitokset valokuvista :)

Viimeisenä, muttei vähäisempänä suuret kiitokset Virpille, joka on meitä pian pari kautta ohjannut pelastuskoirakkourallamme rautausella ammattitaidolla ja osaamisellaan eteenpäin. Ensimmäinen virstanpylväs on nyt saavutettu :) Luonnollisesti hyvää pohjaa tehtiin ekalla kaudella, joten kiitokset myös Jennille ja Seijalle!