Kirjotelmia ja ajatuksia harrastuksista, elämästä.

Hyödyllistä vai täyttä puuta heinää - päätä sinä. Minä tyttö vain kirjoittelen!

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Kesä ja lomaa ja harjoittelua

Mitkä ihanat ilmat ovatkaan meitä hemmotelleet ja vaikka kuinka hiki valuu ja on kuuma, mie en valita. Nyt on vihdoinkin lomaa ja olin ihan varma ettei näitä ilmoja riittäis mun lomalle - mutta toisin kävi :) IHANAA!

Sebu tykkää nukkua sisällä viileämmällä lattialla maaten. Sisätilan saa hyvin viilennettyä yöllä ikkuinoita auki pitämällä ja päivällä kaihtimet ja luukut ovat siten taas kiinni. Lenkit on siirretty iltaselle niin että aamulla ja päivällä tehdään vaan hätislenkit.

Vaikka virallisesti loma onkin nyt meillä alkanut (ja myös lomatauko peko:ssa käynnissä) niin eihän me koskaan oikeasti ihan laakereilla maata. Tänään olimme sekä huomenna menemme harjoittelemaan jälleen vastuun palauttamista, eli niitä ohitustilanteita. Meillä on kiva demokoirakon rooli, eli osallistujat saavat seurata opetusmetodia ja me saamme harjoitusta. Mahtavuutta!

Ens viikolla käydään Eläinkoulutuskeskuksessa myös katsastamassa lelulla palkkaamista. Hyvin suurella mielenkiinnolla odottelen että mitäpäs tuo treeni tuo tullessaan ja mitä uutta sitä taas saa omiin ajatuksiinsa. Tämän kurssin jälkeen Sebu pääsee sitten ihka oikealle lomalle maalle :) joksikin aikaa.

Syksyn treenejä + Kiva Koirakansalainen testipäivä

AHK sivut on päivitetty ja FB samaten, eli siellä on nyt tulevien kurssien aikatauluja ilmoittautumisaikoja. Tervetuloa!

Tulevia kursseja mm.
- remmirähjäkurssi
- pentukurssi
- arkitottelevaisuus 1
- arkitottelevaisuus 2
- Kiva koirakansalainen testipäivä

lauantai 10. heinäkuuta 2010

Kakku- ja leivonnaiskeisarinna

Minulla on kaveri - todentotta niitäkin on :). Kaveri on sellainen leivontataikuri että oksat pois.
Ajattelin tässä teillekin rakkaat lukiat kertoa Hetasta ja Hetan blogista!

Heta on mitä sydämellisin ja herttaisin ihminen. Hänellä on ihanat tulevaisuuden suunnitelmat, realistiset sellaiset! Heta kovasti tykkää hemmotella läheisiään ja erityisesti avomiestään - ihanaa :)
He suunnittelevat häitä ja Hetapa kokeilee erilaisia leivonnaisia, makeita ja suolaisia, joista hän sitten kiireen keskellä kirjottelee blogiinsa. Eli Hetalla on leivontablogi.

Yksi leivonnaisista, mikä sai huuleni hymyyn oli Hetan viimeisimmässä postauksessa kesäkuulta. Hän oli tehnyt miehensä toiveesta hieman erilaisen synttärikakun :)

Käykääpäs tutustumassa miehiseen kakkuun ja Hetan blogiin!

p.s. olen pyytänyt reseptejä sellaisessa blondi formaatissa ;) Saas nähdä tuleeko niitä....

perjantai 9. heinäkuuta 2010

Tavoite checkpoint

Laitoin tuossa treenikauden alussa meille tavoitteet ja nyt kun on puolikas kausi on kulunut, on varmaan aika hieman tarkastella, että missä ollaan tavoitteiden suhteen!
Tässä mitä oli asetettu:
  1. saada hallittavuutta. Niinpä keskitymme osallistumaan paljon hallintatreeneihin. 
No tämähä on kovasti työnalla! Olemme puolenvuoden aikana osallistuneet mm. hallittavuustreeneihin, agility ja rallitokoon, olleet avustavana ohituskoirana saaden itselle myös treeniä, tehneet meille ohitustreeniharjoitussuunitelman.
Ohitustreenit siis nyt käynnissä - tosin hieman huonolla menestyksellä kun ihmiset ovat lomilla. Mutta järjestetty on hyvien kavereiden voimalla - seuraavat 11.7 iltapäivällä eli tulevana sunnuntaina!

Mutta muuten hallittavuustreenaus kotioloissa on kyllä jäänyt liian vähäiselle huomiolle... parannamme siis tätä!
  1. Valmiudet soveltuvuuskokeeseen raunioilla - josko syksyllä?
Tokoa harjoiteltu juu-u. Vielä pitää hakea varmuutta tuohon paikalla oloon ja motivaatiota seuraamiseen. Hyviä tuloksia mm. hallittavuustreeneissä (molemmissa siis Merjan pitämässä ja raunioporukan) - sebu tehnyt hyvin töitä muiden koirien läsnäollessa - siis urosten, kultsujen ja muiden :)
Koiralle ollaan saatu tosi hyvin kasvatettua maalimiesmotivaatiota - alkukaudesta Sebu oli hyvin vaikeasti luettava, kun se maalimiehien löysi. Nyt on jo paljon selkeämmät merkit: Katse kohoaa, korvat 'aktivoituvat' ja häntä alkaa heilumaan - hieno homma se :). Rauniotyöskentely on mielestäni aika hienoa; hillittyä ja yllättävän tarkkaa noin nuoreksi koiraksi. Ilmaisua ollaan hieman 'haettu' koiralta leikin lomassa - muttei sen kanssa ole todellakaan mikään kiire. Ensin toiminta varmaksi - sitten ilmaisu siihen mukaan!
  1. Jäljestyksen aloitus
Tämäkin on aloitettu - kävimme Gabin jälkitreeneissä kevätkaudella, teimme itse paljon jälkeä sekä lisäksi Sebu teki myös verijälkeä. Ihmisjälkihän meille on se tärkä ja koiralle ilmeisen vahva laji. Niinpä tätä jatketaan kovasti eteenpäin!
Toivottavasti saamme pian uuden treeniryhmän kasaan, niin voisimme syksylläkin kokoontua!

Henkilökohtaisista tavoitteista puolen vuoden aikana ei ole myöskään hirveesti jäljessä:
  • Järjestää aika treenaamiseen
Aikaa on järjestetty mielestäni aika kivasti. Tosin täytyy sanoa että hallittavuus on ollut kyllä treeneissä prio 5 tai jotain.... eli sitä kasvatetaan tässä seuraavan puolen vuoden aikana.
  • Työt tehdään työaikana treenipäivänä. Treeni-iltana keskitytään vain treenaamiseen!
Ylpeänä voin sanoa, että töiden takia en ole myöhästynyt, ollut pois tai joutunut lähtemään treeneistä! Ihan loistavaa. Näin jatketaan!
  • Pitää tavoitteet haasteellisina, mutta realistisinä
hmmm.... ehkä tämäkin on toteutunut, koska noita haasteita vielä riittäää...

Nyt vietetään ihana kesä ja syssymmällä sitten jatketaan uusin miettein ja uusin kujein :D

torstai 8. heinäkuuta 2010

Treenikesäloma alkanut!

Eilen lämmintä oli sellaiset +27, tuullut ei sitten yhtään ja aurinko porotti täydeltä taivaalta. Tämähän tarkoittaa sitte myös sitä ettei hajut rauniolla liikkuneet lainkaan. Meillä oli kevätkauden viimeiset treenit ja kesäloma on koittanut niin koiralle kuin minullekin. Raunioilta.
Mehän ei koskaan ihan täysin laakereille olla, vaan aina hieman jotain touhutaan niin nytkin. Tarkoitus on loman aikana käydä raunioilla harjoittelemassa kulkua hankalissa paikoissa ja alustoilla, korkealla, matalalla, telineillä erilaisilla - kehittää siis Sebulle varmuutta, rohkeutta ja itsenäistä ongelmanratkaisutaitoa.

Mutta eiliset treenit olivat tosi kivat - kausi loppui hyvissä merkeissä niin koiran kuin ohjaajankin näkökulmasta.
Teimme ensin miljöbaanan, eli kaikki mukana olleet koirakot yhtenä ryhmänä - peräkkäin kuin pienen talon porsaat - kulkivat haasteellista reittiä pitkin rauniokasoja. Oltiin katoilla, hankalissa kivikoissa, kivuttiin tasanteille, kannettiin koiraa (tästä meidän kohdalta myöhemmin), ryömittiin koiran kanssa, nostettiin koira ylös, vieraat nostivat alas. Oli mielettömän mukavaa ja hyvää "odota" "paikka" "istu" "ryömi" jne treenailua samalla.

Joissakin kohdin baanaa mietin kyllä, että mitenkäs tästä nyt oikein mennään... mutta hyvin niistä haastekohdista selvisi Sebu ja etenkin minä :) Katolle kiipeäminen oli jännää kaltevan sienän kautta - en ollut vienyt koiraa sinne koskaan aikaisemmin... olin pelänny itse viedä sitä sinne! Mutta kuinkas ollakaan - koirahan oli siellä ihan rento - häntä pystyssä kingillä. Alas katolta tultiin sitten portaikkoa. Tässä jännitin että tuleeko se koira niitä alas ollenkaan kun kyse oli puuportaikoista, joista näky läpi alas maahan. No sehän tuli hienosti - tosin mua jännitti ihan sairaasti, että hyppääkö se sieltä alas vai ei ja toivottavaa oli että ei hyppäisi - eikä hypnnyt kuin pari viimeistä porrasta.

Seuraava erityisen jännä kohta oli kun ohjaajamme Virpi sanoi että "tässä kohtaa tehdään sitten näin" ja nappasi koiransa kaulan ympärille ja lähti kantamaan koiraa kasalta alas. Heh, meillehän toi kantaminen on aina ollut varsin mielenkiintoista... siis mahdotonta yksin toteuttaa :). Sain kanssatovereiltani ihanasti ohjeita, tosin ne olivat hieman toteuttamiskelvottomia kun kyseessä on yli 60 kg koira. Sitä ei voi ottaa nisoille kannettavaksi, sitä ei saa syliin ja reppuselkään se ei osaa tulla...
No sitten kannoimme Virpin kanssa Sebun yhdessä - tai lähinnä nostimme sen alas. Toisessa nosto kohdassa, jälleen nostimme sen kahdestaan ylös tasanteelle, josta toisesta päästä sitten koiran piti nostaa vieraiden ihmisten alas. Tämä alasnosto ei sitten ollutkaan mikään helppo juttu - siinä nääs oli 4-5 naista nostamassa ja Sebuhan ihmetteli että mitä helkkaria oikein tapahtuu... No sai ne koiran alas, tosin rimpuilevan 60 kilosen.

Miljöbaanan jälkeen tehtiin vielä pieni rauniotreeni. Sebulle vain yksi maalimies, jotta olis kivaa, motivoivaa ja vielä jäis ns. nälkä.
Ohjeistin maalimiehelle piilon, jonka heti perään sitten peruutin - en halunnutkaan tietää missä se on, mutta toivoin piilotyyppinä sellaista mihin mennään koloseen, jotta koira joutuu tunkemaan itsensä sinne myös.

Lähetin koiran kopin nurkalta ja lähetyksessä voin sanoa että vauhti ei todellakaan päätä huimannut! Nenä kuitenkin toimi heti ja Sebu teki töitä! Lähdin keskikasaa kiertämään ylä- ja keskikasan välistä. Eikä aikaakaan kun Sebu l-putken suulta kaaris kuusen taakse ns. kaltevan valotolpan kupeeseen. Pysäytyi katsoi koloon ja alkoi heiluttaa häntäänsä. Luulin ensin että se haahuilee omiaan mutta eipäs tehnytkään niin :)

Maalimeis oli löytynyt - mutta koirapa ei tehnyt elettä mennäkseen ns. tarkentamaan eli itse sinne koloon. Katsoi mua mutta onneksi siinä kohden tajusin olla hiljaa!!! Oli kyllä hilkulla että olisin jotain sanonut ja ohjeistanut koiraa...
Pienen pyörähdyksen jälkeen Sebu sitten meni tarkentamaan ja sai palkkioksi patukan. Tuo iloinen vesseli toi sen patukan suoraan mulle, en ottanut vaan annoin maalimiehen leikkiä. Sebu piilon suulla näytti hieman siltä, että se voisi jopa haukahtaa - muttei kuitenkaan tehnyt sitä.

Hienosti mun mielestä koira työsti tuon maalimiehen. En tiedä miten se sen sinne kuusen taakse hajun sai - mutta on se melkoinen epeli tuo koiran nenä - ja koira itsekin!

Kainis kiitos ja kumarrus ohjaajille sekä treenikavereille tästä kauden ensimmäisestä puolikkaasta!

p.s. jos posti tuo kuvia liittelen niitä tänne - saatte vähän fiiliksiä :)

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Kesän ensimmäinen uintireissu



Käytiin eilen ensimmäistä kertaa tälle kesälle oikealla uintireissulla Sebun kanssa. Mukaan saatiin Mari t-doggi tytön Staran kanssa.

Ja meillä kaikilla oli niin muukaavaaa....

Sebuhan ei siis tunnetusti osaa oikein uida - tai se ei ymmärrä käyttää takaosaansa niin että osaisi itseään kätevästi kelluttaa. Niinpä kesän tavoitteena onkin saada poika uimaan kunnolla. Kahlata voi ja hyppiakin kuten kuvista näkyy.

Vesi elementtinä ei koiruutta pelota ja hyvin siellä tykkää itseään vilvoitella. En vaan tiedä miks ihmeessä en itse tajunnu laittaa uikkaria päälle, että olisin voinu pulahtaa veteen koiruuden kanssa.... sama pää kesät talvet ja ilm. ei ollu tarpeeksi lämmintä :O :D

Ihana kesä!