Kirjotelmia ja ajatuksia harrastuksista, elämästä.

Hyödyllistä vai täyttä puuta heinää - päätä sinä. Minä tyttö vain kirjoittelen!

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Vapaaehtoista mutta silti pakollista

Olen elämäni aikana kuulunut useampaan yhdistykseen, ollut niissä yleensä ihan aktiivinen ja toisinaan passiivisempi sekä ihan "rivijäsen". Mutta mun aktiivisuus/passiivisuus ei olekaan tässä nyt pointti, vaan se vapaaehtoisuus tai vapaaehtoinen pakko.

Yhdistystoiminta on hieno juttu.

Yhdistykseen ihmiset liittyvät mukaan, koska kokevat yhdistyksen ajavan sitä asiaa, mikä itselle on tärkeää. Mä kuulun tällä hetkellä nopeasti laskettuna kuuteen yhdistykseen tai siihen verrattavaan järjestöön! (Yllätyin ihan itsekin).

Yhdistys on kuitenkin vain paperilla oleva rivi kirjaimia. Yhdistyksen elämän kirjoittavat siinä mukana olevat jäsenet. Yhdistys elää ihmisistä ja ihmiset elävät yhdistyksestä. Mikään yhdistys ei toimi, jos sen takana ei ole suurta määrää vapaaehtoista, pyyteetöntä työtä meidän ihmisten taholta.

Yhdistystoiminta tarvitsee paljon vapaaehtoistoimintaa ja viime aikoina olenkin miettinyt että onko yhdistystoiminta oikeasti enää vapaaehtoista vaan tuleeko siitä vapaaehtoista pakkoa? Yhdistyksen jäsenistön paine voi olla aika kovaa ja jos henkilöllä itsellä ei ole luonteen kovuutta sanoa ettei ole aikaa, mahdollisuuksia tai kiinnostusta tehdä jotain tiettyä yhdistyksen eteen, niin siitä voi tulla pakko.

Rivijäsenen nökökulmasta pakkoa ei ole niinkään paljon - pakko on vuotuinen jäsenmaksu, mutta kaikki muu onkin hyvin pitkälle vapaa-ehtoista. Johtokunnan ja toimihenkilöiden osalta vapaaehtoinen pakko on yleisempi käsitys. On seurattava yhdistyksen sääntöjä, tehtävä ne lain edellyttämät asiat, mietittävä jäsenistölle toimintaa, informoitava, järjestettävä, kirjoitettava.... just name it. Kaikki tällainen toiminta jää usein tuollaisen 10 henkilön harteille. Eli nämä 10 henkilöä kantavat koko yhdistystä eteenpäin ja kuitenkin yhdistyksessä voi olla jäseniä esim. 100 tai 300. Näille kymmenelle henkilölle vapaaehtoistoiminta voi olla omassa yhdistyksessä tärkeää ja mielekästä, mutta se voi olla myös ikävää ja pakottavaa erityisesti silloin kun jäsenistöstä ei saa mitään vastakaikua.

Kannatan vapaaehtoisuutta, pakkoa en kannata.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti