Mutta käytiin siis lauantaina puistoilemassa iltasella. Oltiin ensin yksin ja tämän vuoksi sitten meninkin sinne. Hetken kuluttua saimme tuttua seuraa, vanhalammaskoira Turo tuli meidän seuraksi :)
Pojilla riitti aluksi vauhtia, mutta ei aikaakaan kun alkoivat nuuskia omiaan. Kun omat oli nuuskuteltu oli aikaa taas sitten leikille.

Turo aika innokkaana nuorukaisena yritti hyvin usein astua Sebua. Ja jälleen olin varsin tyytyväinen oman koirani käytökseen tässä tilanteessa. Se ei antanut astuimisen tapahtua, väistyi alta ja alkoi pieni painileikki. Millekään varsinaiselle alistamiselle ei ollut tarvetta! Mikä merkillepantavinta, näiden koirien leikki oli aivan äänetöntä!

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti