Kirjotelmia ja ajatuksia harrastuksista, elämästä.

Hyödyllistä vai täyttä puuta heinää - päätä sinä. Minä tyttö vain kirjoittelen!

perjantai 1. lokakuuta 2010

Ihana lokakuu - kuulumisia pitkästä aikaa!

Hupsis, huomasin että viimeksi olen kirjoittanut elokuussa... mihin se syyskuu hävisi???

Jokatapauksessa, syksy on ollut aivan mahtava! Ihania ilmoja ja pientä kirpeyttäkin jo ilmassa. Syksyssä on ihanaa kuulaat syyspäivät ja pienet aamuviileydet. Jopa auton ikkunoitakin on saanut jo rapsutella.

Ilmeisen kiireinen on syksy ollut kun tosiaan kirjoittaminenkin on jäänyt aika vähälle. Mitä sitten ollaan tehty... Arkitottelevaisuuden kurssi on ollut käynnissä nyt syyskuun ajan ja ryhmä onkin todella mainio. Siellä on näkynyt selvästi edistymistä ja siitä nämä koirien ohjaajat voivat kyllä palkita itsensä oikein ruhtinaallisesti. On ilo katsella ryhmää, joka on enemmän kuin motivoitunut tekemään ja opettamaan koirilleen asioita! Kohta sekin kurssi loppuu, mutta ilokseni voin todeta että tulen näkemään monet heistä tulevalla jatkokurssilla!

Sebun kanssa olemme keskittyneet toko asioihin. Meillä on ihana ihminen seuraamassa kehitystä ja antamassa vinkkejä, nimittäin Mervi. Mervi luotsaa yhtenä osakkaana Eläinkoulutuskeskusta ja kirjoittelee mm. blogia Hauva.com:ssa. Suosittelen lukemaan - mielenkiintoisia kirjoituksia! Sebun kanssa keskitymme opettelemaan asioita operantisti, mikä on tietenkin mulle enemmän kuin hyvä ja Merviltä saankin todella paljon hyviä vinkkejä treenaamiseen. Olenkin liian pitkään yksin nysvänny asioiden kanssa ja ilolla otan vastaan kommentit, mitkä tulevat toisen silmäparin katsellessa toimintaani. Pari ehkä yllättävää huomiota mitä olen kokenut ovat mm. että olen toisinaan aivan liian hidasliikkeinen - joissain asioissa rytmin pitäisi olla rivakampi! Ja sitten - en ole kaikkea näemmä aloittanut opettamalla sisällä ensin... sillä yllätyin kovasti kun seuraamisharjoituksia yritin tehdä sisällä - koira oli ihan ymmällään ja tarjosi kaikki muut liikkeet, valojen sammuttamiseen asti - muttei sitä mitä odotin.


Muutoin sitten pelastuskoirapuolella treenit raunioilla ovat jatkuneet ja olen todella tyytyväinen saatuihin tuloksiin tällä kaudella! Olin jopa vähällä ilmoittautua soveen, mutta teen sen ensikaudella vasta - haen vielä varmuutta tuonne telineille :)
Sebu on selkästi oppinut etsimään raunioilla, tietäen mitä etsii (patukoita :) ). Itse asiassa me otimme tässä kertana eräänä ekan kerran kaivopiiloja ja ilokseni huomasin, miten koira hakeutui kaivon päälle, odotti että maalimies tuli pois ja innokkaana aloitti sitten leikin. Innostuin asiasta jopa niin että unohdin olla hiljaa - mikä yllätys :)

Jälkiasioissa ei ole mennyt aivan niin hyvin, tai ainakin viimeviikon jälkitreeni meni ihan metsään syystä jota olen yrittänyt tässä itselle selvitellä... analysointia on tehty, mutten vieläkään ole keksinyt miksi koira lähti jäljestämään n. 15m oikean jäljen yläpuolelle rinteeseen. Olivatko ilmavirtaukset vieneet jäljen oikeasti niin ylös niin vahvana vai olivatko sienestäjät kulkeneet siellä ja koira vaihtoi jäljen... jotain kummaa siinä oli koska koskaan tällaista ei ole aikaisemmin tapahtunut.

Tästä siis jatketaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti